Me ei reenata. Mitään. Siltä ainakin tuntuu. Dia teloi tassunsa karsinnoissa, seuruksena antura auki ja reilu saikku. Pöh. Aidan on kevään mittaan hierojalla käydessä huomattu olevan ensin hiukan toispuoleinen, sitten vähän enemmän, ja karsintojen alla vielä vähän enemmän. Heti karsintojen jälkeen päästiin tsekkaamaan tilanne fyssarilla. Sieltä se lähtee nikamien seutuvilta, että hyvä että käytiin. Talven aikana liukkailla rallitellessa on todennäköisesti sattunut joku pieni haaveri, joka on sitten aiheuttanut tilanteen kehittymisen. Ekalla käynnillä saatiin jo paljon hyvää aikaiseksi, mutta muutaman käynnin vaatinee, ja tällä välin otetaan vähän rauhallisemmin. Tyttöjen pakkoloma johtaa varmaan vähitellen niinkin epätoivoisiin tekoihin kun noudon ja kumppaneiden hiomiseen, hui! Nessalla vähän saman tyyppinen kohtalo kuin Dialla, tassu vaivaa. Kaverilla tosin kynsivamma jonka seurauksena vielä pidempi saikku. Että se siitä lainaliidostakin. Eikä noiden jalkavaivaisten kanssa tartte viestittelyäkään miettiä. Sarppa-Liisasta kävin kyllä eilen neuvotteluja, josko pääsisi vähän aksailemaankin ;) Mutta jos positiivisesti ajatellaan, on pakko myöntää että ehkä pieni tauko tekee itse kullekin välillä hyvää, ja nyt tulee sitten taukoiltua väkisinkin. Uitu on kyllä paljon! Ja se itse asiassa tämän kesän säillä on varmaan parasta liikuntaa muutenkin.